Täällä Shanghaissa Suomen itsenäisyyspäivä ei tietysti näy millään erityisellä tavalla, mutta sään haltijat ovat kuitenkin mahdollistaneet suomalaishenkiseen tunnelmaan virittäytymisen.
Yleensähän kotipuolessa itsenäisyyspäivän sää ei pahemmin innosta ulkoilmassa tapahtuvaan juhlintaan, vaikka nyt kuulemma Tampereella onkin jotkut timojutilabileet luvassa Keskustorilla. Terveisiä vain kaikille puttepossuille!
Shanghaissakin sisätiloihin jääminen ja vakavahenkinen jurnutus ovat tänään luonteva ratkaisu: on vähän niin kuin pakko, jos oma terveys kiinnostaa. Parin viime päivän aikana ilmanlaatu on nimittäin päässyt hiukan kehnoksi. Aamusella lähialueen virallinen mittausasema antoi seuraavanlaisen tuloksen:
 |
| Olympialaiset lähestyvät, ja Shanghain tuloskunto on nousussa. Mutta miten Peking vastaa tähän? |
Pieni selvitys lienee paikallaan. Ilmanlaatua mitataan tutkimalla ilmassa liikkuvien erilaisten pienhiukkasten määrää. Eri puolilla maailmaa käytetään hieman erilaisia mittaustapoja ja indeksejä.
Täälläpäin ilmanlaatu tiivistetään yleensä simppelisti alle 2,5 mikrometrin suuruisten pienhiukkasten (PM2.5) määrään ilmassa. Nämä pikkuhiukkaset kun pääsevät kulkemaan ihmisen hengityselimistössä aina keuhkoihin saakka ja aiheuttamaan kaikenlaista pientä ja isompaa vaivaa.
Lyhytaikaisena altistuminen suurelle määrälle PM2.5-hiukkasia tuottaa vaikkapa kurkkukipua ja vuotavan nenän. Pitemmän aikavälin ikävimpiä seurauksia ovat keuhkoputkentulehdus, keuhkosyöpä ja erilaiset sydänongelmat.
PM2.5-hiukkasten pitoisuus ilmassa muunnetaan ilmanlaatuindeksiksi (Air Quality Index, AQI), jonka seuraaminen on erityisesti ekspattien joka-aamuinen refleksi siinä missä kiekkofanille NHL-tulosten tarkastaminen Teksti-TV:ltä.
Kun indeksi on alle 50, ilmanlaatu on hyvä eikä ongelmia ole. Kun indeksi kipuaa yli sadan, aletaan eri riskiryhmille suositella erilaisia ulkoilurajoituksia riskien lieventämiseksi. Yli 300:n kohoava lukema tarkoittaa sitten jo erittäin huonoa ilmanlaatua; tällöin suositellaan kaikkia pysymään sisällä pakollisia menoja lukuun ottamatta.
Tämän aamun lukema 533 onkin sitten mm. Yhdysvaltain ympäristöministeriön mukaan ns. asteikon yläpuolella. Käytännössä se näyttää kutakuinkin tältä (otin kuvat omalta parvekkeelta):
 |
| Lievää utuisuutta havaittavissa. |
 |
| Mikäs se sieltä pilkistää? |
Valittaen totean, että kuvat eivät tee oikeutta tälle kokonaisvaltaiselle elämykselle, jonka hajumaailmassa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla pakokaasut höystettynä ripsauksilla bensiiniä ja palavaa kivihiiltä sekä puuta. Ympäristön tavallista huomattavasti vähäisemmät äänet luovat myös kivasti pahaenteistä tunnelmaa.
Viranomaiset ovat täällä toki reagoineet tilanteeseen. Se tarkoittaa sitä, että kouluja suljetaan ja liikenteeseen asetetaan rajoituksia. Lisäksi yksityishenkilöille annetaan vinkkejä, kuinka minimoida altistusta (mm. erilaisten ilmanpuhdistimien käyttö ja eristyksen tiivistäminen).
Käytännössä näihin keinoihin ei läheskään kaikilla ole varaa. Köyhien on pakko olla ulkona, koska työt pitää tehdä ja rahaa saada hengenpitimiksi. Kasvojen edessä pidetään jonkinlaista kangaslappua, jonka merkitys suojavälineenä on hyvin pieni.
Niinpä monien onkin vain pakko toivoa, että tuuli veisi pahimmat pöllyt pian pois. Sitä odotellessa turvaudutaan luonnollisiin keinoihin: yskitään, horitaan ja räitään likaklimppejä omasta koneistosta niin paljon kuin ehditään. Näyttää aika karulta, mutta mitäs muutakaan voit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti